Uutiset
Mika Hilander on pelannut urallaan jo yli 250 ottelua Veikkausliigassa. Oli kuitenkin pienestä kiinni, että Hilander olisi lopettanut uransa jo ennen ensimmäistäkään liigaotteluaan.
Tampereella Koivistonkylässä varttunut Hilander hyppäsi heti poikana mukaan Ilveksen Futisliigaan. Samaan aikaan hän aloitti myös jääkiekon Ilveksen paidassa. 14-vuotiaana Hilander jätti Ilveksen ja siirtyi Nokian Pyryn joukkueeseen.
– Halusin pelata jääkiekkoa ja jalkapalloa samaan aikaan. Nokialla se onnistui, mutta Ilveksessä ei. Lisäksi asuimme silloin Nokialla ja molemmat harrastusmahdollisuudet olivat 50 metrin päässä toisistaan. Siihen aikaan ei ollut mopoautoja, eikä ollut edes ikää ajaa mopoa eikä isän tarvinnut kuskailla, kun molemmat olivat siinä vieressä, Hilander valottaa seuravaihtoaan.
Hilander kävi piipahtamassa Ilveksen B-junioreissa ennen kuin palasi Nokialle ja tällä kertaa NoPS:n joukkueeseen vuosituhannen alussa. Tuolloin hän pääsi pelaamaan miesten mukana Kolmosta ja Nelosta. Sen jälkeen hän siirtyi jälleen takaisin Ilvekseen A-nuoriin.
Jääkiekko kulki Hilanderilla jalkapallon rinnalla aina parikymppiseksi saakka. Sen jälkeen oli tehtävä kuitenkin päätös.
– A-juniorina minua pyydettiin sekä jalkapalloon että jääkiekon testeihin mukaan. Jalkapallo oli silloin edellä, niin valitsin sen, Hilander kertoo.
Maalitolppien välissä häntä ei kuitenkaan jäällä nähty.
– Jääkiekossa pelasin puolustajana. Maalivahtina oleminen on ihan hullujen hommaa.
Hilanderin harrastukset eivät jääneet kuitenkin pelkästään jääkiekkoon tai jalkapalloon. Hän on pelannut myös kori- ja pesäpalloa sekä aktiivisesti myös tennistä ja etenkin golfia. Hän pitääkin monipuolista harrastamista hyödyllisenä.
– Mielestäni se on ensiarvoisen tärkeää. Näen, että eri lajit auttavat ja tukevat toisiaan, ja tuovat liikunnallista monipuolisuutta. Se voi auttaa myös siinä miten pelin näkee ja miten pelistä ajattelee. Olen aina yrittänyt harrastaa mahdollisimman monipuolisesti ja sitä viestiä vien eteenpäin myös jälkikasvulle.
Hilander oli haistelemassa liigaympyröitä ensimmäistä kertaa jo vuonna 2004 Tampere Unitedissa, mutta varsinaista debyyttiä hän joutui odottamaan pitkään ja hartaasti. Jossain vaiheessa näytti siltä, että liigakentät jäävät häneltä haaveeksi.
– Silloin, kun vuonna 2004 nousin Tampere Unitedin liigajoukkueen mukaan, niin liiga oli tosi kova ja meilläkin oli TamU:ssa maajoukkuemiehiä. Olin silloin ehkä vähän väärässä paikassa ja pelaaminen olisi ollut tärkeää. Siinä oli lainapestejä, jonka jälkeen meni pari vuotta käytännössä ohi pitkän loukkaantumisen takia.
Tuolloin oli lähellä, ettei Hilanderia olisi enää nähty jalkapallokentillä. Ura ei näyttänyt ottavan tuulta alleen ja Hilanderin nappikset sekä hanskat pölyttyivät jo kaapin nurkassa.
– Olin jo päättänyt, etten pelaa enää. Minulla oli vasemmasta polvesta mennyt eturistiside, kierukka ja sivuside. Olin edelliskaudella pelannut Kolmosessa ja sinä kautena piti pelata TPV:ssä, joten siinä oli kaksi välivuotta huipputasolta. Ajattelin siinä vaiheessa, ettei enää ja panostan jatkossa siviilitöihin ja elämään.
Yksi puhelinsoitto kuitenkin muutti Hilanderin suunnitelmat ja loppu on tietyllä tapaa Veikkausliigahistoriaa.
– Vuonna 2010 Malisen Mika Tampere Unitedista soitti ja kysyi tilannettani. Olin vähän kuntouttanut polveani, mutten mitenkään sillä ajatuksella, että pelaisin vielä. Vakuutusyhtiö maksoi kymmenen käyntikertaa fysioterapiassa ja kävin ne, muttei minulla ollut päivittäistä harjoittelua fyssarin kanssa kuten seurajoukkueessa olisi ollut. Siinä ehti vähän painoakin kertyä.
– Mika kysyi haluaisinko lähteä mukaan eikä minulla ollut siinä vaiheessa muutakaan tekemistä, kun siviilityötkin olivat loppuneet. TamU:lla oli jo silloin rahat tiukassa ja Mika sanoi, ettei heillä olisi oikein muihin varaa. Muutaman puhelun jälkeen pääsimme yhteisymmärrykseen sopimuksesta, mutta sanoin tarvitsevani aikaa päästäkseni kuntoon. Kuitenkin jo heti muutamien treenien jälkeen alkoi huuto kuinka olen huonossa kunnossa ja vastasin vain, että just viime viikolla puhuimme puhelimessa tarvitsevani aikaa. Se yksi puhelu ajoi jatkamaan jalkapalloa. Jos se ei olisi ollut Malinen ja ”Zico”, jotka soittivat, tuskinpa olisin lähtenyt muualle, Hilander kertoo lopettamisen pyörtöpäätöksestä.
Hilander sai vihdoin Veikkausliigadebyyttinsä 1.6.2010, kun silloinen ykkösvahti Mikko Kavén loukkaantui. Sen jälkeen hän ei ole katsonut taakseen, vaan liigapelejä TamU:ssa, KuPS:ssa, Ilveksessä ja Hakassa on jo yhteensä 258 kappaletta.
– Debyytti tuli Mikon loukkaantumisen kanssa. Se meni mielestäni hyvin ja osoitin kuuluvani Veikkausliigatasolle, ja sen eteen oli tehty paljon duunia. Vuonna 2009 olin kokonaan pelaamatta ja olin jo kuopannut koko hommat pelaajauran ja Veikkausliigan suhteen. Hyvän kaverin ja kollegan loukkaantumisen kautta sain kuitenkin mahdollisuuden. Oli ikävä, että se tuli sitä kautta, mutta saumat tulevat aina eri reittejä. Olisi se hieno pelata, ei sitä voi kieltää.
37-vuotiaana ja yli 250 liigaottelun Hilander on yksi Veikkausliigan kokeneimmista pelaajista. Tililtä löytyy myös Suomen mestaruus vuodelta 2007, kaksi Suomen Cupin voittoa, kaksi A-maaottelua ja nippu europelejä.
– Olen oppinut arvostamaan uraani. Eivät nämä ole tulleet kuin Manulle illallinen. Minulle ei oikein tullut saumaa ulkomaille pelaamaan, mutta osaan arvostaa korkealle näitä reilua 250 ottelua Veikkausliigassa. Yhtä hyvin minulla voisi olla nolla ottelua. Täytyy osata arvostaa sitä millaisia kokemuksia tästä on saanut. Välillä asiat ovat pienestä kiinni. Minun kohdallani se oli se yksi puhelu.
Hilander tunnetaan kentällä tinkimättömänä pelaajana, jolta palaute tulee nopeasti ja suoraan sekä omille että vastustajille. Kentän ulkopuolella Hilander on omien sanojensa mukaan hieman rauhallisempi kuin pelikentällä.
– Olen mielestäni aika ulospäin suuntautunut myös kentän ulkopuolella ja koetan olla hyvä isä lapsilleni ja perheelle. Olen aika vahvasti addiktoitunut golfiin ja se vie ikävä kyllä vähän sitä aikaa pois perheeltä.
– Olen aika paljon rauhallisempi kentän ulkopuolella, vaikken nyt ihan hiljainen olekaan. En kuitenkaan ole ehkä ihan niin kusipää kentän ulkopuolella kuin kentällä. Enkä kentälläkään ole ihan niin kusipää kuin joskus nuorempana.
Hilanderin mukaan pelikentällä tunteet vievät mukaan eikä kyse ole tarkoituksellisesta hämmentämisestä.
– Taso ei riitä maalivahtina siihen, että pitäisin jotain show’ta. Kyllä kaikki tulee ihan selkäytimestä ja tähtää siihen, että joukkue voittaa, naureskelee Hilander.
Täksi kaudeksi Hilander siirtyi Ilveksestä FC Hakan riveihin ja hän on ollut siirtoonsa tyytyväinen.
– Kaikki on mennyt hyvin. Huomaa, että Haka on perinteinen seura ja taustalla on porukkaa, jotka tekevät sitä näkymätöntä työtä. Tämä on samalla toiminut itselleni tietynlaisena piristyksenä. Työmatka on vähän pidempi, muttei se haittaa. Tietenkin on uusi valmentaja ja uudet joukkuekaverit, ja alkuun meni vähän katsellessa miten täällä toimitaan, mutta hyvin on kaikki mennyt.
Hilander ei lähde arvioimaan paikallisvastustajien eroavaisuuksia.
– Toimintatavoissa ei sinänsä ole hirveästi eroja enkä minä tiedä mitä toimistoilla tehdään. Ihmiset ovat ne, jotka tekevät eron, kun kaikilla on oma tapansa toimia ja oma persoonallisuutensa. Meidän tehtävä on potkia palloa, valmentaja kertoo mihin sitä potkitaan ja toimitusjohtaja kertoo mihin on varaa. Niinhän se menee.
Hilander on osoittanut arvonsa tällä kaudella kentän puolella, mutta myös joukkuekavereiden keskuudesta arvostusta löytyy, sillä hänet valittiin heti ensimmäisenä kautenaan myös Hakan kapteenistoon.
– Kun pelaajat äänestävät tuollaiseen luottamustehtävään, niin se on kova kunnia. Ei paljon kovempaa voi olla, kun tulee vielä uutena pelaajana joukkueeseen, niin tuntee tehneensä jotain oikein. Ei se kuitenkaan muuta sitä jokapäiväistä tekemistä. Samalla tavalla tuon kokemukseni ja mielipiteeni esille kuin muutenkin.
Haka vetää pari päivää henkeä juhannuksena ja seuraavaksi edessä on uusintaottelu FC Honkaa vastaan keskiviikkona. Koronatilanne on parantunut jo sen verran, että Tehtaan kentälle saadaan ottaa yleisöä jo yli 2000. Hilander toivoo kansan täyttävän lehterit keskiviikon tärkeään otteluun.
– Lahti-pelissä oli hyvä tunnelma ja yleisöä olen kaivannutkin. Olen aina yrittänyt imeä energiaa yleisöstä, oli se sitten vieraskentällä tai kotona. On hieno kantaa perinteikkään Hakan paitaa päällä Tehtaan kentällä.
FC Haka ja FC Honka ottavat mittaa toisistaan toisen kerran vajaan viikon sisään keskiviikkona. Ottelu alkaa Tehtaan kentällä kello 18.30. FC Honka- ja KuPS-pelien lipunmyynnistä löydät lisätietoa täältä.
Kuvat: Jussi Rämä
PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT
