Uutiset
Tuure Siira, 28, on yksi FC Hakan tämän kauden uusista pelaajista. Oululaislähtöinen keskikenttäpelaaja on ollut tyytyväinen alkuunsa Hakassa.
Siira aloitti jalkapallon muun perheen vanavedessä. Siiran isä oli lähialueen muiden vanhempien kanssa perustanut FC Rajakylän Ajaxin, eli RAjaxin, jossa Siiran veljet aloittivat pelaamisen ja jossa isä valmensi.
– Harjoittelimme silloin hiekkakentällä ja kolmevuotiaasta lähtien pyörin siellä mukana, Siira kertoo alkutaipaleestaan.
RAjaxista tie vei Tervareiden junioreihin, joissa hän saavutti myös B-junioreiden SM-hopeaa. Tuossa joukkueessa pelasivat muun muassa nykyään FC Interiä edustava Matias Ojala sekä KTP:n paidassa pelaava Lassi Nurmos.
Jalkapallo ei ollut kuitenkaan Siiran ainoa rakkaus, vaan oli lähellä, ettei hänestä tullut jääkiekkoilijaa.
– Jääkiekkoa pelasin C-juniori-ikäisiin saakka ja sitten tuli valinnan paikka. Nuorempi isoveljeni valitsi jalkapallon. Siihen aikaan pidin kuitenkin enemmän jääkiekosta ja suurin osa ystävistäni oli jääkiekon puolelta, mutta seurasin isoveljen esimerkkiä, Siira avaa.
Siiran jääkiekkojoukkueesta hänen silloinen pakkiparinsa Markus Nutivaara kiekkoilee tällä hetkellä NHL:ssä San Jose Sharksin organisaatiossa ja Ville Leskinen on luonut vahvaa uraa Liigassa. Siira ei ole kuitenkaan jäänyt jossittelemaan lajivalinnallaan.
– Ei ole ollut mitään sellaista, että mitä jos. Olin lahjakas luistelija, mutta ehdin käydä treeneissä kerran viikossa ja sitten peleissä, joten se oli hieman epäreilua joukkuekavereita kohtaan ja vanhempiani kohtaan, että he maksoivat harrastuksesta, mutten sitten ehtinyt kunnolla käydä harjoituksissa, jääkiekkourallaan alussa sentterinä pelannut ja sen jälkeen laitahyökkääjän kautta puolustajaksi siirtynyt Siira avaa.
Lähes kaikki pelipaikat tulleet tutuksi
Siiran panostus jalkapallon kantoi hedelmää, kun hän nousi Ykkösessä pelanneen AC Oulun edustusmiehistöön vuonna 2011. Silloin hänen pelipaikkanaan oli hieman yllättäen hyökkäyksessä.
– Emme saaneet AC Oulun kanssa silloin liigaan lisenssiä ja pelasimme Ykkösessä. Meidän silloinen hyökkääjämme Frank Jonke ei halunnut pelata Ykkösessä, joten hän lähti joukkueesta ja Malisen Juha laittoi minut keskushyökkääjäksi. Siellä yläkerrassa oli ihan mukava juoksennella.
Hiljalleen pelipaikka putosi asteittain alemmas ja vakiintui keskikentälle, jossa hän pelasi pääosin myös junioriaikoinaan.
– Junnuvuosina pelasin aluksi topparina ja laitapuolustajana. Olen aika pienikokoinen, niin nousin siitä sitten varmaan C-junioreissa keskikentälle. Sieltä sitten AC Oulussa kärkeen, sitten laitaan ja lopulta keskikentän keskustassa eri paikkoja. Sinne olen jäänyt ja löytänyt oman paikkani.
Vaikka pelipaikka on vuosien aikana vaihdellut, Siira pitää sitä näin jälkikäteen ajateltuna vain hyvänä asiana.
– Nyt huomaa, että siitä on tosi paljon apua. Pystyy ymmärtämään muiden pelipaikkojen pelaajia paremmin ja on nähnyt monipuolisesti eri pelipaikkoja. Täytyy olla kiitollinen, että olen päässyt pelaamaan useammalla paikalla.
Ilveksessä läpimurto liigatasolle
Siira pelasi viisi kautta AC Oulussa Ykköstä nousten aina joukkueen kapteeniksi saakka. Vuonna 2016 hän otti kuitenkin uuden askeleen urallaan, kun hän jätti Oulun taakseen ja siirtyi Ilvekseen.
– Olin aloittanut syksyllä armeijan urheilukoulussa ja meillä oli inttiporukan kanssa treenit Eerikkilässä, joita Jarkko Wiss veti. Hän kysyi sitten treenien jälkeen miltä Tampereelle muuttaminen kuulostaisi.
Ilves ei ollut tuolloin Siiran ainoa vaihtoehto Veikkausliigassa.
– Olin käynyt PS Kemissä testillä, mutta se ei ollut niin mielenkiintoinen vaihtoehto, kun Kemi on kuitenkin Oulun lähellä. Oli mukavampi lähteä vähän kauemmas kotoa.
Siira oli siirtyessään 21-vuotias ja siirtyminen Oulusta Tampereelle oli iso muutos elämässä.
– Olihan se iso harppaus, kun lähti tutusta ja turvallisesta Oulusta. Kun lähdin, niin vanhempani kysyivät, että tunnenko edes ketään Tampereelta, niin kyllä tutut olivat varmaan yhden käden sormin laskettavissa. Onneksi Aspegrenin Felipe siirtyi Ilvekseen samaan aikaan ja asuimme vierekkäin. Olimme olleet junnumaajoukkueissa paljon tekemisissä, joten tunsin hänet sitä kautta.
Siira pelasi Suomen U17-19-maajoukkueissa yhteensä kahdeksan maaottelua ja teki yhden maalin. Maajoukkueajoista jäi hyvät muistot.
– Ne olivat todella hyviä tapahtumia ja siellä näki missä oman ikäluokan eliitti menee. Siellä pääsi ulkomaille pelaamaan muiden maiden parhaimpia pelaajia vastaan ja se avasi vähän silmiä, että missä muualla mennään ja mitä huipulle pääseminen vaatii.
Haka teki vaikutuksen viime kaudella
Viime vuonna Haka otti kiistattomasti Pirkanmaan herruuden itselleen. Pelikentällä Haka todisti olevansa ykkönen, kun se voitti viidestä keskinäisestä kohtaamisesta neljä ja kerran pelattiin tasan.
Siira myöntää, että valkopaitojen lentoa oli ikävä katsella paikallisvastustajan vinkkelistä.
– En pelannut ensimmäisessä pelissä Hakaa vastaan, kun minulla oli takareisivamma, mutta muistan kuinka se tappio silloin harmitti. Ratinassa pelatussa ottelussa olin penkillä ja silloin söi kyllä miestä, kun Haka teki lopussa maalin.
– Ei siinä mitään, kaikki kunnia paremmalle joukkueelle. Kyllä Haka näytti viime kaudella olevansa parempi joukkue, myöntää Siira.
Pirkanmaan herruus on edelleen tukevasti Hakalla, sillä Liigacupin ottelussa Haka jatkoi voittojen tiellä ottamalla 1-0-voiton. Haka on nyt voittanut viisi edellistä keskinäistä kohtaamista Ilvestä vastaan. Siira tunnustaa, ettei vuoden ensimmäinen Ilves-kohtaaminen ollut hänelle ”peli muiden joukossa”.
– Kyllä sitä odotti. Kun Ilves ilmoitti, ettei minulle ole käyttöä, niin kyllä sen otti vähän henkilökohtaisesti ja halusi näyttää. Tuntui tosi hyvältä voittaa ja se oli henkilökohtaisesti iso peli. Se oli sellainen mitä odotin jo joulukuussa, kun otteluohjelma tuli julki. Se oli hyvä voitto meiltä.
Siirto Hakaan piristysruiske
Siira pelasi Ilveksessä lopulta seitsemän kautta. Ilves ei kuitenkaan halunnut jatkaa enää hänen sopimustaan, joten edessä oli uuden seuran etsiminen.
– Mietin missä haluaisin jatkaa uraani ja missä haluaisin pelata. Olin kuullut Hilanderin Mikalta paljon hyvää Hakasta.
Niinpä hän otti päävalmentaja Teemu Tainioon yhteyttä ja lopulta siirto toteutui.
– Se taisi olla sama päivä, kun Ilves ilmoitti, etteivät halua tehdä kanssani uutta sopimusta. Siinä oli pieni paniikki päällä, että miten tästä jatketaan ja aloin itse aktiiviseksi. Kysyin Hilanderilta Tainion numeroa ja kysyin, että olisiko minulla käyttöä. Sovittiin, että soitellaan ja sen jälkeen keskustelumme pohjalta kaikki kuulosti aika hyvältä. Sen jälkeen juttelin vielä Huttusen Okan kanssa ja tein aika nopeasti päätöksen, että siirryn Hakaan. Täällä on hyvä ympäristö ja hyviä jätkiä ympärillä ja olen ollut tosi tyytyväinen valintaani. Olen nauttinut tosi paljon, Siira valottaa siirtonsa taustoja.
Siirto tutuksi ja turvalliseksi käyneestä Ilveksestä Hakaan on tuonut uutta kipinää Siiraan.
– Näin jälkeenpäin kun miettii, niin tämä on ollut sellainen piristysruiske. Se tuli tosi isona yllätyksenä minulle, ettei Ilves halunnut jatkaa sopimustani. Sen alkushokin jälkeen, ja kun nimet olivat Hakan kanssa paperissa ja jatko selkeä, niin tässä on ollut vähän sama fiilis kuin silloin siirryttyäni Ilvekseen. On hieno päästä kokemaan jotain uutta.
– Enkä halua ottaa mitään Ilvekseltä pois ja todella nautin siellä ja opin, mutta pieni vaihtelu on ollut virkistävää. Näin jälkikäteen ajateltuna, tämä on mielestäni tehnyt minulle hyvää.
Nykyaikana seitsemän vuotta samassa seurassa on suhteellisen pitkä aika, jolloin tutun seuran rutiinit niin kentällä kuin sen ulkopuolella käyvät tutuiksi. Siira myöntää, että muutos Ilveksestä Hakaan on ollut monella tapaa iso.
– Olen huomannut aika paljon eroja. Pitkään kun pelaa samassa jengissä, niin sitä pelkästi, että onko uudessa seurassa samaa puuroa luvassa, mutta fiilis on ollut täysin päinvastainen. Molemmilla seuroilla on hyvät puolensa ja kokemukseni Hakasta ovat tähän menneessä olleet erittäin positiiviset. Täällä tehdään asioita vähän eri lailla muun muassa fyysisessä harjoittelussa ja treenit ovat erilaisia. Minulla on ollut hyvät fiilikset tähän mennessä.
– Eniten olen ollut vaikuttunut siitä energiasta mikä valmennuksella on ja millaista jalkapalloa haluamme pelata. Meillä on taisteleva, periksi antamaton ja rehellinen joukkue. Kun mietin omaa peliäni, niin mielestäni se sopii minulle todella hyvin. Peli on juuri minun tyylistäni.
Millainen on sitten Tuure Siiran tyyli?
– Olen aika aggressiivinen, haluan olla mukana pelissä niin ylhäällä kuin alhaalla ja haluan jättää yleisölle sellaisen kuvan, että hän ainakin jätti kaikkensa kentälle.
Heti valinta kapteenistoon
Siira tuo myös kentän ulkopuolelle tärkeitä ominaisuuksia, ja siitä parhaimpana osoituksena on se, että Siira valittiin myös FC Hakan tulevan kauden kapteenistoon.
– On se kunnia, etenkin kun pelaajat ovat sen valinneet, ja varmaan valmennuksellakin on ollut oma sanansa. Hyvältähän tuntuu, kun uutena pelaajana valitaan kapteenistoon. Se on kunnia-asia.
Nuoresta iästään huolimatta Siiralla on allaan jo 11 kautta miesten pelejä joko Veikkausliigassa tai Ykkösessä. Yksistään Veikkausliigassa pelejä on kertynyt 172, mikä tekee hänestä Veikkausliigaotteluissa mitattuna Hakan kokeneimman pelaajan. Hän näkee Hakalla olevan tällä kaudella hyvä joukkue kasassa.
– Mielestäni meillä on hyvä sekoitus nuoria ja vähän vanhempia. Meillä on hyvin selkeä porukka. Tiedämme mitä saamme toisiltamme ja tiedämme mitä meidän pitää tehdä eikä meillä mene sormi suuhun. Meillä on hyvin selkeä tapa miten haluamme pelata.
Pelikentällä terrierimäinen Siira on jo osoittanut luonteensa, mutta samalla hän kertoo olevansa pelikentän ulkopuolella hyvin erilainen.
– Minulla on vähän kaksi eri persoonaa. Muuten olen rauhallinen ja leppoisa, mutta kentällä olen sitten täysi vastakohta. Voi sanoa, että olen tunteikas eläjä, Siira heittää.
Pelaamisen ohelle ei juuri kentän ulkopuolisia harrastuksia mahdu, mutta hän on aloittanut hiljalleen uransa jälkeisen elämän suunnittelun.
– Tyttöystävä on vähän patistanut aloittamaan opiskeluja, niin olen tässä talven aikana lueskellut kauppakorkean pääsykoekirjoja, jos katselisi millaista se opiskelu on. Muuten näin talvisin ei juuri harrastuksia ole. Kun lähtee aamulla Valkeakoskelle ja tulee sitten iltapäivällä takaisin, niin kyllä silloin mehut ovat aika lopussa ja tulee rentouduttua sohvalla. Kesäisin sitten yritän käydä pelaamassa golfia. Se on sellainen hyvä palautumistapa.
Maalaustakin harrastaneen Siiran lähin mieltymys löytyy veden ääreltä.
– Kalastus on sellainen harrastus josta pidän. Isäni vei meitä pienestä pitäen kalaan ja vieläkin yritän mennä aina kun mahdollista.
Odottavaisin tunnelmin kohti kautta
Veikkausliigan alkuun on aikaa muutama viikko ja Siira odottaa kauden alkua malttamattomana.
– Odotan kautta mielenkiinnolla ja pääsyä kotiyleisön eteen debytoimaan, kun Veikkausliiga alkaa. Odottaa päästä näkemään sitä fiilistä Tehtiksellä, Siira makustelee.
Viime kaudella Haka sijoittui hienosti neljänneksi ja lunasti paikan eurokentille Eurolopputurnauksen kautta. Siiran mukaan joukkueen tavoitteet ovat korkealla myös täksi kaudeksi.
– Yhtenä isona tavoitteena on pitää Pirkanmaan herruus täällä ja lisäksi olla siellä ylemmässä loppusarjassa mitalitaistelussa.
Oman mausteensa kauteen tuovat kesällä pelattavat Konferenssiliigan karsinnat. Siiralla on eurokokemusta Ilveksestä ja tietää niiden pelien luonteen.
– Niissä on aina vähän ison pelin fiilis. Ne ovat hyviä mittareita, kun pääsee pelaamaan Veikkausliigaa kovempia pelejä. Europelit ovat hienoja kokemuksia, kun pääsee rapakon toiselle puolelle pelaamaan. Niissä on vähän omanlaisensa juttu, Siira fiilistelee jo tulevaa kesää.
FC Hakan kausi Veikkausliigassa starttaa 5.4. SJK:n vieraana. Ensimmäinen kotiottelu on edessä 14.4., kun Tehtaan kentälle saapuu vieraaksi AC Oulu.
Kuvat: Jussi Rämä ja calahan.kuvat
PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT
