Uutiset
Hiljattain jatkosopimuksen tehnyt FC Hakan kapteeni Jacob Bushue on löytänyt Hakasta ja Suomesta itselleen hyvän ympäristön pelata jalkapalloa. Bushuen tähänastista uraa kuvaavat vahvasti sekä kova työnteko että periksiantamattomuus.
Bushue on kotoisin Champaignen kaupungista Illinoisin osavaltiosta, jossa jalkapallo ei kuulu alueen suosituimpien lajien joukkoon. Bushue saakin kiittää isoveljeään, että jalkapallo astui mukaan perheen elämään.
– Isoveljeni on minua kymmenen vuotta vanhempi ja hän halusi alkaa pelata jalkapalloa siinä 5-6 ikäisenä. Vanhempani eivät varmaan olleet koskaan kuulleetkaan koko lajista. He veivät veljeni kuitenkin harjoituksiin ja taisivat salaa toivoa hänen lopettavan pelaamisen. Hän kuitenkin rakasti peliä niin paljon, että jatkoi pelaamista. Hiljalleen vanhempani alkoivat pitää lajista ja isosiskoni aloitti myös pelaamisen. Sitten, kun minä synnyin, niin perheeni oli jo jalkapallohullu. Molemmat vanhempani olivat mukana joukkueiden toiminnassa ja minäkin aloin heti pelata, Bushue kertoo päätymistään jalkapallon pariin.
Amerikkalaiseen tapaan urheilu on merkittävässä asemassa nuoren elämää. Niin myös Bushuen.
– Harrastin paljon eri lajeja lapsena. Pelasin muun muassa baseballia, koripalloa ja juoksin maastojuoksua. Olin hulluna urheiluun, mutta jalkapallo oli minulle aina se kaikkein läheisin ja aloin panostaa siihen enemmän siinä 14-vuotiaana.
Lukion jälkeen Bushue siirtyi yhteen maan kovimpaan yliopistojoukkueeseen Indianaan. Hän nousi heti ensimmäisellä kaudellaan isoon rooliin ja juhli valtakunnallista yliopistomestaruutta kolmantena yliopistovuotenaan. Viimeisenä opiskeluvuotenaan hän oli myös joukkueen kapteeni.
– Indiana oli yksi parhaista jalkapallokouluista ja saavutimme paljon menestystä. Mestaruuden voittaminen oli hullu kokemus.
Yliopiston jälkeen tavoitteena oli murtautua MLS-liigaan. Bushue kutsuttiin mukaan varaustilaisuuden harjoitustapahtumaan, jossa pelaajat tekevät erilaisia testejä ja esittelevät taitojaan MLS-seuroille. Bushuesta odotettiin varausta, mutta lopulta hänen nimeään ei huudettu neljän kierroksen aikana. Bushue myöntää sen olleen kova paikka.
– Se oli valtava pettymys. Olin ollut neljä vuotta avauksen pelaaja, olimme saavuttaneet paljon menestystä ja pelaamistani kehuttiin. Harjoitustapahtumassa oli 40-50 pelaajaa ja minulle tultiin sanomaan sen jälkeen, että minut todennäköisesti varattaisiin ensimmäisellä tai toisella kierroksella. Sitten, kun varaustilaisuus koitti ja kierroksia kului eikä nimeäni sanottu, niin se oli tosi kova pala, Bushue kertoo.
Vastoinkäymiset kuitenkin kasvattivat. Bushue ei luovuttanut, vaan päätti kääriä hihansa.
– Näin jälkikäteen ajateltuna oli hyvä, että kävin sen läpi. En ehkä olisi ollut 100-prosenttisen valmis, vaikka tiesin pystyväni pelaamaan MLS-tasolla. Minun piti käydä asioita itseni kanssa läpi ja kehittyä sekä ihmisenä että pelaajan. En muuttaisi tällä hetkellä siitä kokemuksesta mitään. Itse asiassa se taisi lopulta pelastaa urani.
Varaustilaisuuden jälkeen Bushue oli lähes vuoden pelaamatta ja piti kuntoaan yllä entisen yliopistonsa kanssa harjoitellen. Lopulta hän sai näyttömahdollisuuden USA:n toiseksi korkeimmalla sarjatasolla USL-liigassa pelaavan St Louis FC:n kanssa.
– En saanut edes testimahdollisuutta missään ja vain odottelin mahdollisuutta päästä näyttämään. St Louisilla oli uusi joukkue ja pääsin sinne testiin. Päätin, etten jätä sitä tilaisuutta käyttämättä ja sain sinne lopulta sopimuksen. Vaikka välillä oli vaikeaa, niin en missään vaiheessa ajatellut lopettavani jalkapalloa.
Kahden St Louisissa vietetyn kauden jälkeen Bushuella oli taas edessään uuden joukkueen etsiminen. Hänen Suomessa asuva amerikkalaisagentti yritti saada häntä pohjoismaihin testiin, mutta näyttöpaikat olivat kiven takana.
– Halusin löytää hyvän maan ja joukkueen jossa voisin pelata. Minun piti tulla Veikkausliigajoukkueisiin ja Ykkösen joukkueisiin sekä Ruotsin Superettanin joukkueisiin testiin, mutta ne kariutuivat syystä tai toisesta. Sitten oli myös Kakkosen joukkueita joihin piti mennä testiin, mutta nekin peruuntuivat. Pääsin lopulta Ruotsiin neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavan joukkueen testiin ja he tarjosivat minulle sopimusta. Agenttini soitti kuitenkin juuri ennen kuin ehdin allekirjoittaa sopimuksen ja kertoi suomalaisseura BK-46:n olevan valmis ottamaan minut testiin. Hän antoi ymmärtää, että jos vain haluan, niin tasoni riittää siellä kyllä sopimukseen. Niinpä varasin lähes viimeisillä rahoillani lennon Suomeen ja sillä tiellä ollaan, Bushue avaa päätymistään Suomeen.
Suomesta Bushuella ei ollut minkäänlaista ennakkokäsitystä ennen kuin tuli maahan.
– En tiennyt Suomesta mitään. En yhtään mitään. En edes tiennyt, että Helsinki on Suomen pääkaupunki, Bushue naureskelee nyt.
Bushue sai sopimuksen Kakkosessa pelanneen BK-46:n kanssa ja oli luonnollisesti kova tekijä Kakkosen tasolle. Samalla hän keskittyi kehittämään itseään pelaajana ollakseen valmis kovempiin peleihin.
– Harjoittelimme muutaman kerran viikossa, joten vapaa-aikaa oli paljon. Ajattelin, että käytän sen kaiken vapaa-ajan hyväksi ja yritän kehittää omia heikkouksiani. Treenasin todella paljon muun muassa syöttämistä, kuljettamista ja pallokosketustani. Halusin hioa heikkouteni pois ja treenasin niiden eteen todella kovaa. En usko, että olisin nyt Veikkausliigapelaaja ilman niitä henkilökohtaisia harjoituksia.
BK-46:sta Bushuen tie vei naapuriseura EIF:n, joka pelasi Ykkösessä ja viime kaudeksi hän siirtyi Hakaan. Hänestä tehtiin myös heti ensimmäisellä kaudellaan joukkueen kapteeni.
– Olen ollut usein kapteenina enkä kaihda johtajan roolia. Se tuli kuitenkin tosi isona yllätyksenä, että minut nimettiin heti uutena pelaajana kapteeniksi. Se oli valtava kunnia päästä tällaisen joukkueen kapteeniksi. Olin kuitenkin valmis tehtävään. Haka tavoitteli nousua Veikkausliigaan ja halusin johdattaa joukkueen sinne. Kaikki tuntui oikealta, sillä intressimme kohtasivat siinä mielessä.
Hakalla on tällä hetkellä kasassa kahdeksan pistettä, kun pelejä on takana 11. Bushue myöntää kauden olleen tuloksellisesti pettymys, mutta uskoo parempaan loppukauteen.
– Pelit eivät ole menneet aivan toivotulla tavalla. Veikkausliiga on hyvä sarja ja virheistä rangaistaan. Mielestäni olemme menettäneet pisteitä, jotka olisimme ansainneet. Emme voi kuitenkaan surkutella niiden perään, vaan meidän on katsottava eteenpäin ja opittava virheistämme. Emme ole missään vaiheessa menettäneet uskoamme. Veikkaan, että moni muu joukkue tässä tilanteessa olisi henkisesti huonommassa tilanteessa kuin me olemme nyt, sillä joukkuehenkemme on niin vahva ja tiedämme pystyvämme voittamaan pelejä. Tulokset tulevat kyllä ja meillä kaikilla on siihen vahva usko.
Tilanne olisi hälyttävämpi, mikäli joukkueen pelaamisessa olisi suuria ongelmia. Hakan akilleenkantapäänä ovat olleet kuitenkin pienet virheet, joista vastustajat ovat päässeet rokottamaan.
– Olemme antaneet vastustajille välillä aika helppoja maaleja. Puolustuspelaamisemme on oltava tiiviimpää. Hyökkäyksemme on kuitenkin ollut pääosin hyvää ja meidän on pystyttävä käyttämään omat paikkamme hyväksi. Kun saamme ne pienet yksityiskohdat korjattua, niin ne voivat johtaa isoihin tuloksiin.
Puolustuspelaamisen eteen on tehty töitä ja viimeisimpänä Huuhkaja-legenda Sami Hyypiä liittyi mukaan Hakan valmennusjohtoon hioakseen alakerran peliä kuntoon.
– Kun kuulin, että Sami tulee meille valmentajaksi olin vain, että ”holy crap”. Sami on osoittanut heti, että hän tuli tänne auttaaksemme meitä. Hän on jo käynyt pelaajien kanssa keskusteluja ja antanut omia vinkkejään. Uskon hänen kokemuksestaan olevan meille paljon apua loppukauden aikana, Bushue kehuu valmennusjohdon uusinta vahvistusta.
Omalta osaltaan Hakan puolustuspelaamista ovat vaikeuttaneet myös loukkaantumiset. Ville-Valtteri Starck on näillä näkymin loppukauden poissa loukkaantumisen takia ja myös Niklas Friberg on ollut viimeiset pari viikkoa sivussa. Samalla Bushue on joutunut tuuraamaan keskuspuolustuksessa. Toppariosastoa on vahvistettu Luiyi de Lucasilla, jonka omaehtoinen karanteeni on päättynyt ja hän on liittynyt mukaan joukkueharjoituksiin.
– Toppari ei ole minulle luonnollisin paikka pelata enkä ole sillä paikalla useinkaan urallani pelannut. Mutta pelaan siellä missä valmentaja määrää, ja yritän tehdä parhaani. Nyt tilanne kuitenkin helpottuu, kun Niklas palaa takaisin ja uusi pelaajamme on käytössä.
Bushue tunnetaan tunnollisena harjoittelijana, mutta hänen valmistautumisensa ei rajoitu pelkästään treenikentälle. Bushue katsoo ahkerasti omia pelejään sekä tutustuu ennalta myös tulevaan vastustajaan videoiden muodossa. Tulevaisuudessa valmennustyöt kiinnostavat ja hän toimiikin Hakan vuonna 2006 syntyneiden valmennuksessa mukana.
– Viime vuonna olin heidän päävalmentaja, mutta tällä kaudella ei ole aikaa siihen riittänyt. Käyn pari kertaa viikossa heidän harjoituksissaan auttamassa. Tavoitteenani on hypätä valmennusuralle heti pelaajauran jälkeen ja videoiden katselu sekä analysointi edesauttavat myös sille uralle.
Hurjatahtisen elokuun jälkeen pelaajat ovat saaneet hieman hengähtää maajoukkuetauon aikana ja keskittyä harjoitteluun. Seuraava peli on edessä keskiviikkona TPS:n vieraana.
– On kropalle paljon helpompaa, että olemme saaneet hieman levätä. Lisäksi olemme harjoituksissa voineet keskittyä entistä enemmän taktisiin asioihin ja hioa niitä pieniä yksityiskohtia. Viime kuukausi oli villi eikä loppukausikaan helppo tule olemaan, mutta pelaamme silti vähän väljemmin.
Hakalla on edessään tärkeitä pelejä syyskuussa, sillä vastassa on samoista sijoista taistelevat TPS, SJK ja RoPS sekä toinen Pirkanmaan derby Ilveksen vieraana.
– Joukkueella on vahva usko. Toivottavasti sitä löytyy edelleen myös kannattajilta, Bushue lähettää terveisensä kannattajille.
Kuvat: Jussi Rämä & Jukka Jaskara
PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT
