Uutiset
Salomo Ojalan viime kausi hakee vertaistaan, kun hän putsasi Ykkösen palkintopöydän. Ojalan uran varrelle on kuitenkin mahtunut myös takapakkeja. Yksi puhelinsoitto kuitenkin sai Ojalan uran uuteen nousuun.
Jalkapalloon Ojala sai ensimmäisen kosketuksensa isän kanssa kotipihalla noin neljävuotiaana. Sen jälkeen tie vei TPV:n Hervannan kaupunginosajoukkueeseen. Jalkapallo ei ollut suinkaan Ojalan ainoa harrastus, sillä hän pelasi myös jääkiekkoa sekä harrasti yleisurheilua.
– Harrastin kaikennäköistä, mutta jääkiekko kulki rinnalla kaikista vahvimmin ja lopetin sen 14-vuotiaana. Olin yleisurheilussa myös hyvä ja voitin 10-11-vuotiaana piirin mestaruuden 1000 metrin juoksussa ja maastojuoksussa, Ojala valottaa.
Jalkapallo oli kuitenkin lähinnä sydäntä. Ojala jatkoi TPV:sta TKT:n joukkueeseen, josta tie vei Ilves-Kissoihin ja takaisin TPV:n paitaan. Ojala ei kuitenkaan ollut tyytyväinen kahteen TPV:ssa vietettyyn kauteen.
– En saanut säännöllisesti peliaikaa enkä ollut avauksen vakiomies. Ensimmäisellä kaudella TPV:ssä pelasin vähän enemmän, mutta toisella olin samaan aikaan armeijassa ja peliaikaa tuli vielä vähemmän. Pelasin enemmän TPV:n kakkosjoukkueessa ja olin nostamassa joukkuetta Nelosesta Kolmoseen, Ojala kertoo.
Seuraavaa liikettä miettiessään Ojala päätti soittaa Hakan päävalmentajana toimineelle Keith Armstrongille ja kysyä näyttöpaikkaa.
– Otin yhteyttä ”Kekeen” ja kysyin, että pääsisinkö harjoitusryhmään mukaan testille. Keke sanoi, että tule vain ja sinne jäin.
Ojalan liikettä voidaan pitää varsin rohkeana, sillä hyppäys Kakkosen penkiltä nousua tavoittelevaan Ykkösen joukkueeseen ei ole aivan pieni. Se ei Ojalaa kuitenkaan haitannut.
– Mietin, että Ykkönen on selvästi kovempi, mutta voivani saada sopimuksen. Aluksi mietin, että viitsinkö edes ottaa yhteyttä, mutta mietimme perheen kanssa, ettei siinä ainakaan mitään menetä. Rehellisesti sanottuna mietin, että se on sama istuuko penkillä Hakassa vai TPV:ssa.
Ensimmäinen kausi Hakassa oli vielä totuttelua. Ojala oli vaihtelevasti avauskokoonpanossa ja teki neljä maalia. Seuraava kausi oli kuitenkin jättipotti. Ojala mätti 23 maalia ja oli auttamassa Hakaa Ykkösen mestariksi.
– En ikinä saanut pelata missään kunnolla kokonaista kautta ja itselleni sopivassa roolissa. Hakassa oli sitten sopivat kaverit ympärillä. Tiesin, että kun olin saanut peliaikaa, niin olin aina tehnyt aika hyvän määrän maaleja, joten luotto omiin maalintekotaitoihin oli kova, Oajala kertoo nappikautensa taustoista.
Kauden jälkeen Ojala puhdisti Ykkösen palkintopöydän, kun maalikuninkuuden lisäksi hänet valittiin kauden parhaaksi hyökkääjäksi ja parhaaksi pelaajaksi.
– Palkinnot tuntuivat tietenkin kivalta, mutta kyse oli myös joukkueen hyvyydestä. En ollut ainoa onnistuja joukkueesta. Kun joukkue pelasi hyvin, niin se näkyi sitten minun maaleissani, Ojala jakaa kiitosta joukkuekavereilleen.
Ykkösen maalikuninkaaseen kohdistuivat luonnollisesti isot odotukset. Talvikausi oli Ojalalle kuitenkin vaikea, sillä hän kuntoutui polvivammasta. Vastoinkäymisten sävyttämä valmistautumiskausi näkyi myös alkukauden peleissä.
– Se vaikutti tosi paljon. Talvella olisi pitänyt tehdä fysiikkaa ja treenata kovaa, mutta en pystynyt muutamaan kuukauteen edes juoksemaan. Vaikka polvi parani, niin se oireili silti edelleen ja kyti samalla takaraivossa. Minulla oli hirveä hinku päästä tositoimiin, ja kovat odotukset niin henkilökohtaisesti kuin muiltakin. Veikkausliiga on kovempi sarja kuin Ykkönen, ja jos ei ole ihan huippukunnossa, niin se näkyy. Alkukausi oli sen takia todella vaikea. Lisäksi minulla oli alkukesästä paha allergia, johon sain uusia lääkkeitä, jotka eivät toimineet yhtään. Tuntui, että oli koko ajan paljon pientä vaivaa, Ojala kertoo.
Viime aikoina Ojalan pelaamisessa on näkynyt viime kaudelta tuttua tehokkuutta ja maaleja on syntynyt tällä kaudella kolme. Ojala myöntää, että pelaaminen on menossa parempaan suuntaan.
– Alkukaudesta oli sellaista yliyrittämistä ja puristamista. Fysiikkani ei ollut kohdillaan, mutta kun pääsin loukkaantumisen yli fyysisesti ja henkisesti, niin pelaaminen on taas tullut luonnostaan ja on ollut taas nautinnollista.
Tällä kaudella Ojala on muodostanut Hakan hyökkäysmiehityksen Eero Markkasen kanssa. Samalla Ojalan rooli on hieman muuttunut. Välillä Ojala on aloittanut yksin piikissä, välillä hänellä on ollut Markkanen rinnallaan ja toisinaan Ojala on pelannut pykälän alempana kymppipaikalla Markkasen ollessa yksinäisenä piikkinä.
– Kun pelaamme kaksin puhtaasti kärjessä, niin mielestäni yhteistyömme on toiminut hyvin. Tykkään pelata Eeron kanssa, sillä hän on kokenut ja fiksu pelaaja. Kymppipaikalla pelatessa pitää olla vähän puolustavampi, kun emme ole yhtä dominoivia kuin Ykkösessä. Se ei ole sopinut omille vahvuuksilleni niin hyvin enkä ole hirveästi boksin läheisyydessä. Se on varmaan myös näkynyt. Mutta kun olen päässyt pelaamaan omalla paikallani piikissä, niin jälkikin on ollut ihan hyvää.
Viime viikolla Haka vietti pientä lepohetkeä ennen loppukauden tärkeää rutistusta. Hakan seuraava peli on 15.10., kun Tehtaan kentälle saapuu vastustajaksi TPS. Hakan voittotili on kotikentän osalta vielä avaamatta tämän kauden osalta. Edellinen kotipeli päättyi 0-2-tappioon RoPS:lle, jonka jälkeen päävalmentaja Teemu Tainion mukaan ”puhdistettiin pöytää”. Ojalan mukaan joukkue uhkuu taisteluhenkeä loppukauden peleihin.
– Vähän mietittiin koko joukkueena ja pelaajien kesken, että miksei peli ole toiminut kotikentällä. Kävimme vähän perusasioita läpi ja saimme sanottua sanottavamme. RoPS-peli heitettiin sen jälkeen romukoppaan. Kaikki on omissa käsissä ja loppukauteen lähdetään uudella taistelulla.
Kuvat: Jussi Rämä
PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT
