Uutiset
Arlind Sejdiu siirtyi täksi kaudeksi FC Hakaan ja on kasvattanut rooliaan joukkueessa kauden edetessä. Hänen kova työnsä onkin kantanut hedelmää.
Sejdiun vanhemmat pakenivat Balkanin sisällissotaa ja päätyivät Helsingin kautta Ouluun, jossa Arlind myös syntyi. Sejdiu vietti elämänsä ensimmäiset kahdeksan vuotta Oulussa ennen kuin perhe muutti Espooseen Matinkylään. Espoossa hän sai ensikosketuksensa myös seurajalkapallon parissa, kun hän liittyi EsPan junioreihin.
– Olin tietenkin nuorempana pelannut pihapelejä kavereiden kanssa, mutta EsPa oli ensimmäinen seurani. Sieltä siirryin sitten myöhemmin FC Hongan junioreihin, Sejdiu avaa.
Jalkapallo on verissä, sillä hänen isänsä pelasi aikoinaan ja hänen setänsä toimii Kosovossa valmentajana. Myös hänen siskonsa pelasi jalkapalloa.
– Jalkapallo oli aina selkeä ykkönen, mutta tykkäsin myös vapaaottelusta. Vanhempani eivät tienneet siitä, mutta kävin vapaaottelutreeneissä, kun minulla oli kavereita jotka harrastivat. En koskaan otellut, joten en tiedä voiko sitä niin harrastukseksi sanoa, mutta harjoittelin, Sejdiu paljastaa.
Sejdiu nousi Suomen nuorten maajoukkueisiin kantaen sinivalkopaitaa U17-U19-ikäpolvet. Hän on etuoikeutetussa asemassa, kun hän saa urallaan mahdollisuuden edustaa kahta maata ja on pukenut päälleen myös Kosovon sinipaidan U21-maajoukkueessa.
– Maaottelut olivat aina mahtavia kokemuksia. On aina kunnia päästä edustamaan maataan.
– En huomannut siinä suurta eroa pelasinko Suomen tai Kosovon maajoukkueessa. Olen kosovolainen, mutta olen asunut koko elämäni Suomessa ja Suomi on antanut perheelleni mahdollisuuden rakentaa täällä hyvä elämä.
Sejdiu on syntynyt vuonna 2001 ja tuolloin alkoivat ensimmäiset kosovolaistaustaiset pelaajat nousta Suomessa esiin Shefki Kuqin ja Perparim Hetemaj’n johdolla. Erityisesti Hetemaj on toiminut Sejdiulle isona esikuvana.
– Seurasin tosi paljon ”Perpaa” ja hänen uraansa. Hän on hyvä esikuva niin pelaajana kuin ihmisenä. Minulla on tavoitteena samanlainen ura kuin hänellä. Hän on henkilö jota kunnioitan paljon ja vielä enemmän millainen hän on ihmisenä eikä vain pelaajana. Sama pätee hänen veljeensä Mehmetiin, suitsuttaa Sejdiu.
Sejdiu raivasi tiensä Hongan junioreista aina edustusjoukkueeseen debytoiden Veikkausliigassa jo 17-vuotiaana.
– Tietenkin tuntui hyvältä päästä pelaamaan Veikkausliigassa, mutta nuorena sinulla on aika erilainen kuva jalkapallosta. Silloin olet vielä vapaa ja pelaat nauttiaksesi. Olin silloin koululainen ja mietin jalkapalloa enemmän harrastuksena ja hauskanpitona.
– Vanhempana alkaa tulla mieleen, että jalkapallolla voi luoda uran ja tienata rahaa. Sitä alkaa miettiä työnä, ja jos suoriutuu hyvin, niin saa mahdollisuuden päästä parempaan työpaikkaan.
Hongasta Sejdiun tie vei kolmeksi vuodeksi Lahteen.
– Opin Lahdessa paljon, vaikka tavoitteeni eivät siellä toteutuneetkaan. Ei ollut oikein luottamus kohdillaan. Kaikilla on erilainen polku jalkapalloilijana. Jotkut menevät eteenpäin nuorempana ja jotkut vähän vanhempina.
Sejdiu onnistui iskemään tällä kaudella FC Lahtea vastaan osuman runkosarjan viimeisessä ottelussa. Maalinsa jälkeen Sejdiu alkoi juosta kentän toiseen päätyyn lahtelaisfanien suuntaan höristellen samalla korvaansa.
– Jalkapallossa on aina paljon tunnetta mukana – erityisesti peleissä. Viimeksi, kun pelasimme Lahtea vastaan Tammelassa, niin sain tosi paljon negatiivisia huutoja lahtelaisfaneilta. Tehtaan kentällä he myös vihelsivät ja huusivat joka kerta, kun sain pallon. Paras tapa maksaa takaisin on tehdä maali.
– Ymmärrän toki myös faneja ja he haluavat oman joukkueensa voittavan. Tunteet käyvät korkealla myös heillä.
Sejdiu on tehnyt tällä kaudella kolme maalia Veikkausliigassa, joka on hänen yhden kauden maaliennätyksensä. Kauden avausmaalin jälkeen nähtiin hieman erilainen tuuletus, kun hän juoksi puukatsomoon antamaan suukon pienelle lapselle.
– Se oli siskontyttöni. Olen hänen kanssaan todella läheinen. Hän oli pelissä siskoni ja äitini kanssa, Sejdiu avaa.
Viime kauden Sejdiu pelasi FC Interissä, mutta jälleen kaudesta tuli hänelle hankala.
– Harjoitus- ja alkukausi meni todella hyvin, mutta sitten yhtäkkiä kaikki romahti. Joukkue vaihtoi pelisysteemiä, jossa laiturit eivät olleet enää niin paljon käytössä ja aloimme pelata wingbackeilla, joka ei ole minulle paras rooli. Voitimme silloin pelejä, joten jatkoimme samalla systeemillä eikä valmentaja nähnyt minulle tarvetta. Toisaalta ymmärrän sen, mutta toisaalta se on surullista.
Sejdiulla oli alun perin Interin kanssa sopimus myös täksi kaudeksi, mutta talvella joukkueen päävalmentajaksi siirtynyt Vesa Vasara ei nähnyt hänelle käyttöä omassa joukkueessaan ja laituri joutui etsimään itselleen uutta seuraa. Lopulta helmikuun lopulla avautui mahdollisuus tulla Hakaan testille.
– Olli Huttunen otti minuun yhteyttä ja kysyi tulisinko viikon leirille. Päävalmentaja oli tyytyväinen ja lopulta teimme sopimuksen.
Sejdiun rooli oli alkukaudesta tulla vaihdosta kentälle tuomaan tehoja ja virtaa. Avauksessa häntä nähtiin käytännössä ainoastaan Suomen Cupin otteluissa.
– Tänne tullessa oli tietenkin tavoitteena ottaa mahdollisimman iso rooli, mutta samalla tiesin joukkueessa olevan pelaajia, jotka ovat olleet täällä pidempään ja mahdollisesti saaneet jo päävalmentajan luottamuksen. Päätin vain pitää pääni alhaalla ja tehdä mahdollisimman paljon töitä.
Työnteko on kannattanut, sillä kauden edetessä Sejdiu on saanut entistä enemmän vastuuta ja hänet on nähty useammin avauskokoonpanossa myös Veikkausliigan otteluissa.
– Koko alkukauden aikana pidin vain pääni alhaalla ja tein kovasti töitä treeneissä, että kun näyttöpaikka tulee, niin pystyn käyttämään sen hyväkseni. Olen pystynyt tekemään tehoja ja auttamaan joukkuetta.
Päävalmentaja Andy Smith on noussut valtakunnallisestikin yhdeksi kauden puheenaiheeksi. Pohjoisirlantilainen elää vahvasti tunteella peleissä mukana, joka on näkynyt niin kentän laidalla kuin välillä myös lehdistötilaisuuksissa. Smithin tyyli on Sejdiun mieleen.
– Ihmisluonteita on erilaisia ja jotkut ovat enemmän omistautuneita kuin toiset. Itse pidän ainakin enemmän sellaisesta valmentajasta, joka näyttää tunteensa, on läsnä pelaajiensa kanssa ja antaa kaikkensa. Valmentajan ehkäpä tärkein ominaisuus on hyvä suhde pelaajiin. Andy haluaa, että voitamme ja treeneissä on kova vaatimustaso, joka on mielestäni vain hyvä asia.
Pelikentän lisäksi Sejdiu on viihtynyt hyvin myös Valkeakoskella.
– Olen tykännyt tosi paljon. Valkeakoski on aika rauhallinen paikka eikä täällä ihan hirveästi ole tekemistä, mutta olen täällä pelaamassa jalkapalloa, joten ei sillä ole niin väliä.
– Fanit ovat täällä todella hyviä ja he moikkailevat myös pelikentän ulkopuolella. Tuntuu, että Valkeakoski ja Haka ovat yhtenäinen perhe, joka ei ole kovin yleistä suomalaisessa urheilukulttuurissa, Sejdiu muistuttaa.
Pelikentän ulkopuolella Sejdiu viettää aikaa joukkuekavereiden kanssa.
– Käymme välillä muiden pelaajien kanssa pelaamassa muun muassa biljardia ja vietämme muutenkin aikaa. Jos on vähän enemmän vapaapäiviä, niin sitten käväisen perheen luona Espoossa.
Mestaruussarja loppuu viikonloppuna, kun Haka isännöi VPS:aa. FC Hakalla on vielä mahdollisuudet nousta sarjassa neljänneksi, joka takaisi suoran finaalipaikan Eurolopputurnaukseen. Muut sijat tarkoittaisivat sitä, että Haka kohtaa ensin Haastajasarjasta tulevan joukkueen. Tuon otteluparin voittaja puolestaan kohtaa vielä toisen otteluparin voittajan ennen finaalia. Lauantaina Tehtaan kentällä onkin kovat panokset.
– Jos kautta katsoo kokonaisuutena, niin mielestäni se on plussan puolella. Tavoitteemme oli päästä kuuden joukkueen ja ylsimme siihen. Nyt haluamme taistella siitä europaikasta.
– Meidän on vain pidettävä pää kylmänä ja tehtävä töitä. Joukkueessa on todella hyvä henki.
Haka on osoittanut kauden aikana pystyvänsä kaatamaan minkä tahansa joukkueen Veikkausliigassa ja Sejdiulla on vahva luotto joukkueen mahdollisuuksiin napata paikka eurokentillä.
– Kaikkien täytyy olla hereillä joka päivä ja treenata ammattimaisesti ja elää oikeanlaista urheilijan elämää kentän ulkopuolella. Uskon vahvasti mahdollisuuksiimme saavuttaa europaikka, kun annamme kaikki aina 100 prosenttia.
FC Haka – VPS, la 19.10. klo 18.00, Tehtaan kenttä. Portit aukeavat jo klo 16.30 ja samalla käynnistyy Paviljongissa Oktoberfest, ja Happy Hour! Virkistävät juomat alennetuin hinnoin – juhlat voivat alkaa! Liput myy Tiketti!
Muista myös Hakan kausikorttihaaste, jossa on tavoitteena kerätä 3200 varausta ensi kaudeksi. Varaa omasi nyt ja tehdään ensi kaudesta yhdessä jotain erityistä! Varaa kausikortti täältä!
Kuvat: Jussi Rämä
PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT
